Arvoitukset ja vastaukset – vanhasta tuvasta tähän iltaan

Lyhyesti

Arvoitus on lyhyt kuvaus, jonka takaa pitää keksiä asia. Vanhoissa suomalaisissa arvoituksissa tuttu esine käyttäytyy kuin eläin tai ihminen: kirves katsoo, pata hautoo munia ja oven pielet seisovat. Uudemmat arvoitukset leikittelevät usein sanoilla. Alla on molempia, ja vastaukset ovat jokaisen ryhmän lopussa. Peitä ne kädellä, jos haluat arvata itse.

Arvoitukset tuvassa ja matka Hymylään

Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja, keräsi myös kansan arvoituksia. Zachris Topelius kertoi Maamme kirjassa Lönnrotin mukaan, miten niillä leikittiin. Kun perhe istui pitkinä syys- ja talvi-iltoina tuvassa, joku arvoitusten taitaja koetteli muita. Se, joka jätti kolme arvoitusta arvaamatta, joutui Hymylään.

Hymylä oli kuviteltu pilkan paikka. Hymylään joutuva puettiin hassun näköiseksi ja passitettiin ulos tuvasta. Takaisin tultuaan hänen piti kertoa, miten Hymylässä oli otettu vastaan. Siellä kuulemma keitettiin puuroa kirveellä ja hakattiin puita padalla. Vasta tarinan jälkeen hän pääsi takaisin seuraan ja sai itse panna arvoituksia muille. Moni ilmoitti jo alussa, ettei lähde Hymylään, ellei jätä kuutta arvoitusta arvaamatta.

Vanhat suomalaiset arvoitukset

Nämä kansanarvoitukset ovat Lönnrotin keräämiä, ja Topelius julkaisi ne Maamme kirjassa. Kirjoitusasua on vähän nykyaikaistettu.

1. Elää maailman alusta maailman loppuun asti, ei koskaan viittä viikkoa täytä.
2. Hepo tallissa, häntä katolla.
3. Jalatonna juoksee, siivetönnä lentelee, päivässä kymmenen kylää.
4. Kaksi makaa, kaksi seisoo, yksi edestakaisin soutaa.
5. Kun metsään menee, niin kotiin katsoo, kun kotiin tulee, niin metsään katsoo.
6. Musta lintu punaisia munia hautoo.
7. Neljä oritta tallissa, viides käy ympäri.
8. Valkea pelto, siemenet mustat, kylvää ken taitaa.
9. Mieletön, kieletön, kaikille totuuden sanoo.

Vastaukset: 1. kuu: se on aina olemassa, mutta uusi kuu syntyy ennen kuin vanha ehtii viiden viikon ikään. 2. tuli tuvan uunissa ja savu katolla. 3. sanoma eli uutinen. 4. ovi: kynnys ja kamana makaavat, pielet seisovat ja ovi kääntyy edestakaisin. 5. kirves olalla. 6. musta pata punaisilla hiilillä. 7. sukkapuikot: neljä pitää silmukoita, viides kiertää. 8. paperi, muste ja kirjoittaminen. 9. puntari eli vanha vaaka.

Kaksi oikeaa vastausta

Viimeiseen arvoitukseen moni vastaisi nykyään ”peili”. Lönnrotin aineistossa vastaus on puntari. Kumpikin sopii kuvaukseen, joten kumpikin on oikein. Jo Topelius mainitsee, että moneen arvoitukseen voi vastata usealla tavalla, ja välillä siitä syntyi tuvassa kiistaa.

Arvoitus on oikeastaan sukua kuumaa ja kylmää -leikille. Kuvaus kiertää vastausta, ja arvaaja lähestyy sitä merkityksen kautta: mitä se tekee, missä se on, mihin se kuuluu?

Saman voi kääntää toisin päin. Warmer Warmerissa salaisesta sanasta ei anneta mitään kuvausta. Sinä kirjoitat sanoja, ja peli kertoo, kuinka lämpimiä ne ovat merkitykseltään. Vanhan tuvan sanalla kierros voisi mennä näin:

1. radio9 °Ckylmää
2. mummola37 °Chaaleaa
3. villasukka56 °Clämmintä: villaa
4. lanka81 °Ckuumaa: tätä siinä tehdään
5. kangaspuut88 °Ctulikuumaa: sama tupa, sama työ
6. rukkiLöytyi!

Luvut ovat esimerkki. Salainen sana vaihtuu keskiyöllä, ja se on kaikille sama.

Kokeile heti: mikä on ensimmäinen arvauksesi?

Arvaa

Sanasi menee suoraan tämän päivän peliin.

Arvoitukset lapsille

1. Kannan kotiani selässä, ja sateella lähden kävelylle.
2. Talvella turkkini on valkoinen, kesällä ruskea. Korvani ovat pitkät, ja juoksen lujaa.
3. Minulla on selkä mutta ei vatsaa, lehtiä mutta ei oksia.
4. Minulla on kolme silmää: punainen, keltainen ja vihreä. Kun katson sinua punaisella, sinä pysähdyt.
5. Seison pihalla porkkana nenänä, ja kun kevät tulee, katoan.

Vastaukset: 1. etana. 2. metsäjänis. 3. kirja. 4. liikennevalo. 5. lumiukko.

Arvoitukset aikuisille

1. Sitä toivovat kaikki, mutta kun se tulee, kukaan ei halua myöntää sitä.
2. Pohjoisessa sitä on kesällä liikaa ja talvella liian vähän.
3. Mitä enemmän sitä jakaa, sitä enemmän sitä on.
4. Sitä odotetaan koko talven, ja kun se tulee, siitä valitetaan.
5. Mitä kaikkea lause ”kuusi palaa” voi tarkoittaa?

Vastaukset: 1. korkea ikä. 2. valo. 3. ilo. 4. helle. 5. Ainakin näitä: kuusipuu on tulessa, kuusi palaa kakkua, kuusi asiaa on tulessa, kuusi henkeä palaa kotiin ja sinun kuusi palaa taivaalle.

Jouluiset arvoitukset

1. Tulen kerran vuodessa, koputan oveen ja kysyn, onko täällä kilttejä lapsia.
2. Kasvan metsässä monta vuotta, mutta jouluksi minut kannetaan sisään ja puetaan valoihin.
3. Punainen lakki, harmaa nuttu, asun saunassa tai navetassa ja vahdin, että kaikki on kunnossa.
4. Minua juodaan kuumana pikkujouluissa, ja pohjalla uivat rusinat ja mantelit.

Vastaukset: 1. joulupukki. 2. joulukuusi. 3. tonttu. 4. glögi.

Vanhan ajan arvoitukset ikäihmisille

Vanhat arvoitukset ovat monelle ikäihmiselle tuttuja jo lapsuudesta. Kun luet niitä ääneen, joku muistaa vastauksen ennen kuin ehdit lopettaa. Joku toinen muistaa arvoituksen, jota ei löydy mistään kirjasta. Anna sen tapahtua, sillä juuri siitä hyvä hetki syntyy.

Hymylän voi ottaa leikkiin kevyesti mukaan: kun kolme arvoitusta jää arvaamatta, arvaaja kertoo hassun tarinan Hymylän-matkastaan ja saa sitten itse esittää arvoituksen. Ketään ei tarvitse passittaa ulos. Lisää ideoita ryhmähetkeen löytyy jutusta aivojumppaa ikäihmisille.

Näin keksit oman arvoituksen

1. Valitse tuttu esine. Mitä arkisempi, sitä parempi.
2. Kerro, mitä se tekee, älä mikä se on. Kirves ei ole työkalu vaan jokin, joka katsoo.
3. Lisää vastakohta. Vanhat arvoitukset rakastavat muotoa ”jalaton, mutta juoksee”.
4. Anna esineen puhua. Minä-muoto on lapsille helpoin.

Vanha arvoitus sanoi kengästä: ”Päivillä lihaa ja verta täynnä, öillä tyhjänä.” Uusi voisi sanoa sukasta: ”Aamulla minut täytetään, illalla tyhjennetään, ja pyykissä minulta katoaa pari.”

Lapsille sopivia sanaleikkejä on lisää jutussa sanaleikit lapsille. Ja jos haluat tietää, miten lämpötilalla arvataan ilman puhelinta, lue kuumaa ja kylmää -leikin säännöt.